Anna palautetta – Aktiivinen vuorovaikutus mahdollistaa laadukkaan hankesuunnitelman ja ympäristövaikutusten arvioinnin

3 kommenttia

Finnpulpin tehdashankkeen ympäristövaikutusten arviointi on meillä Pöyry Finland Oy:ssä täydessä käynnissä. Osana YVA-menettelyä keräämme parhaillaan palautetta lähialueen asukkailta ja muilta asianosaisilta.

Meille asukas- ja sidosryhmäpalaute on erittäin tärkeää. Haluamme tietää juuri sinun suhtautumisesi hankkeeseen ja siihen mahdollisesti liittyvät omakohtaiset huolenaiheesi. Tavoitteemme on varmistaa, että paikallisten näkemyksiä kuullaan mahdollisimman monipuolisesti, ja että kaikki hankkeen kannalta olennaiset asiat tulevat huomioitua ympäristövaikutusten arvioinnissa ja hankkeen jatkosuunnittelussa.

Lue lisää tiedotteesta

Keskustellaan

3 kommenttia

Kommentoinut Kaskinen paras paikka |

Meren rantaan tällainen iso tehdas sopisi paremmin.
Logistiikka ulkomaille ja ulkomailta olisi helpompaa.
Kaskinen olisi mainio paikka.

Kommentoinut Timo Piilonen, Finnpulp Oy |

On totta, että ulkomaan logistiikka hoituisi paremmin rannikolta syväsataman vierestä. Tällöin kuitenkin vahvaksi heikkoustekijäksi nousisi puun hankinta ja kuljetus. Kuopio valittiin parhaiten tehtaan toimintaan soveltuvaksi paikkakunnaksi, koska se sijaitsee keskellä Suomen runsaimpia havupuuvaroja. Kuopion merkittävänä etuna on myös olemassa oleva infrastruktuuri, muun muassa maantie- ja rautatieyhteydet, liitynnät sähköverkkoon ja vesistön läheisyys. Sijaintia ja muista hankkeeseen liittyvistä seikkoja on avattu lisää YVA-ohjelmassa[nbsp]http://finnpulp.com/files/media/Finnpulp_YVA-ohjelma_01062015.pdf

[nbsp]

Kommentoinut Ripanteri |

Mielestäni ajatuskanta "Kaskinen, tai muu rannikkopitäjä" on hieman vanhentunut silloin, kun puhutaan biotuotetehtaasta.
Kaskisten ongelma on rata, jossa on huonon kunnon vuoksi rajoitukset.
Lisäksi biotuotetehdas tuottaa myös ilmeisesti sähkön lisäksi mm. kaukolämpöä.
Suomen karttaa katsomalla saa selville sen, että Kuopio sijaitsee hyvien tie- ja ratayhteyksien varrella. Jos materiaalinkäsittelyyn valitaan kotimainen vaihtoehto, niin konevalmistaja/mahdollinen operaattori ja huollon ammattilaiset ovat 100 kilometrin päässä.
Lisäksi itäisessä osassa maatamme ei metsänhoidollisesti tärkeälle kuitupuuhakkuilta tuleville puille ole riittävää kysyntää.
Masteriaalia ja tuotteita voi kuljettaa myös Saimaan kanavan kautta. Toivottavasti joskus myös suuremman kanavan kautta, joka sekään ei olisi liiketaloudellisesti täysin tuomittava ajatus, jos kansantaloudelliset vaikutukset huomioidaan.
Täysi kymppi arvosanaksi Finnpulpin johdolle valinnasta!
Näyttää siis siltä, että Finnpulp lähtee liikkeelle yhdestä maamme vahvuustekijästä. Suuresta puuvarannosta, jonka jalostaminen ammattitaitoisesti tuo hyvinvointia niin kannon omistajalle, kuin kaupungin lämpöönkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteystiedot
medialle

Finnpulp

Martti Fredrikson
toimitusjohtaja
martti.fredrikson@finnpulp.fi

Tehdashanke

Timo Piilonen
johtaja
timo.piilonen@finnpulp.fi