Luontoselvityksen maastotyöt tehty

Ei kommentteja

Olemme toteuttaneet Kuopion Sorsasaloon suunnitellun sellutehtaan hankealueella YVA-menettelyn mukaisia luontoselvityksiä. Selvityksen tarkoitus on havainnoida hankealueen ja sen välittömän lähiympäristön huomionarvoiset kasvilajit sekä luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain määrittelemät tärkeät elinympäristöt, myös mahdolliset uhanalaiset luontotyypit. Maastotöiden yhteydessä pyrimme myös selvittämään, sijaitseeko alueella sellaisten eläinlajien elinympäristöjä, joita koskee EU:n luontodirektiivi. Näistä lajeista tunnetuimpia ovat muun muassa liito-orava ja viitasammakko.

Maastotyöt kasvillisuuden ja luontotyyppien osalta toteutettiin heinäkuussa 2015, jolloin teimme valituille alueille kaksi erillistä käyntiä. Toukokuussa alueella oli käynnissä linnustoselvitykseen liittyvät maastotyöt, joilla puolestaan selvitettiin, sijoittuuko hankealueelle huomionarvoisten lintulajien reviirejä. Luontoselvityksen maastotöiden jälkeen alkoi parhaillaan käynnissä oleva YVA-selostusvaihe, jossa arvioidaan hankkeen vaikutuksia tiedossa oleville luontoarvoille. Samalla arvioidaan mahdollisten lisäselvitysten tarve.

Huomioita luontoselvityksen maastotöistä

Ennen varsinaisten maastotöiden aloittamista tutkimme etukäteen alueen kartta- ja ilmakuvamateriaalia sekä aiemmin tehtyjä luontoselvityksiä. Ennakkovalmistelujen perusteella valitsimme alueet, joilla toteutimme varsinaista maastotyötä. Tarkastelussa olivat hankealueen eteläpuolella sijaitsevat Kuikkalampi ja pieni nimetön lampi sekä näitä ympäröivät metsäalueet. Näiden lisäksi tarkastimme saaren itäosaan suunnitellut jätevedenpuhdistamo- ja laiturialueet.

Suunnitellun sellutehtaan alueelle saapuessamme paikka näytti ensisilmäyksellä lähinnä louhosalueelta. Hankealue onkin suurimmaksi osaksi louhittua. Luonnontilaista maastoa löytyy hankealueen reunamilta. Olen kuopiolainen luontoselvittäjä ja kotini ikkunasta aukeaa näkymä hankealueelle. Tiedän, että alueella on ennen louhimista ollut iso metsäalue ja siellä on aiemmin harjoitettu tavanomaista metsätaloutta teollisuuden rinnalla.

Sorsasalon keski- ja itäosassa, nykyisen sellutehtaan pohjoispuolella kohoaa Sorsasalon harjanne noin 130 metrin korkeuteen. Harjanne on pääosin kuivahkoa puustoista kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää ylispuumäntyä ja kuusta. Harjanteelta laskeutuvilla rinteillä metsätyyppi rehevöityy ja ranta-alueen metsät ovat monin paikoin lehtomaista kangasta ja lehtoa. Puustoa on harvennettu, mutta pienialaisia, luonnontilaisen kaltaisia lehtometsälaikkuja on kuitenkin jäljellä.

Vuosien mittaan tehtyjen liito-oravaselvitysten mukaan Sorsasalossa on ollut useita liito-oravan reviirejä. Lajin suosimia suojaisia, järeäpuustoisia kuusisekametsiä on säilynyt Sorsasalossa nykyisestä teollisuudesta huolimatta. Alueen itäosan metsät ovat pysyneet juuri teollisuuden vuoksi suojassa muulta ihmistoiminnalta. Merkkejä liito-oravasta on löytynyt aiemmin tehdasalueen välittömästä läheisyydestä. Liito-oravan esiintymistä alueella ei kuitenkaan havaittu enää vuonna 2014 tehdyssä selvityksessä. Heinäkuisten maastotöiden yhteydessä emme myöskään havainneet alueella liito-oravia. Koska kyseessä on EU-direktiivilaji, liito-oravatilanne saatetaan kartoittaa alueelta vielä myöhemmin uudelleen.

Seuraavassa vielä maastotyön antia kuvineen.

Sorsasalon alue

Sorsasalon alue sijaitsee Kuopion pohjoispuolella 5-tien kupeessa. Valtatien varrella on runsaasti pienteollisuutta. Saaren itäosa sen sijaan näyttäytyy Kallaveden uudelle sillalle metsäisenä vaarana. Itäpäässä näkyvät nykyisen Savon Sellun tuotantolaitoksen piiput.

Hankealue

Pienteollisuusalueen takana sijaitseva hankealue levittäytyy paljaana kalliolouhosalueena. Alueen kallioainesta käytettiin vuosina 2010-2014 Kallansiltojen rakennustyömaalla. Nykyisellään hankealue on luonnontilasta muuttunutta, laajaa, puutonta ja lähes kasvitonta kenttää.

Nimetön lampi

Suunnitellun hankealueen eteläpuolella on pieni, nimetön lampi. Se osoittautui maastotöiden yhteydessä sorsille mieluisaksi. Lammessa havaittiin myös tusinan verran taveja. Lammen ympäristö on nykyisellään hakattu ja kasvaa tiheästi hakkuuaukkojen heinä- ja ruohokasvillisuutta. Maastotöiden yhteydessä lampi on arvioitu luonnonarvoiltaan vähäiseksi, mutta kuitenkin viitasammakolle mahdolliseksi elinympäristöksi. Sammakoiden esiintyvyys voidaan havainnoida luotettavasti keväisin kutuaikaan.

Kuikkalampi

Nykyiselle sellutehdasalueelle kulkevan tien vieressä oleva Kuikkalampi sijoittuu hankealueen eteläpuolelle. Tämä lampi on niin ikään viitasammakon potentiaalista elinympäristöä.

Lammen alue on huomattavan rehevää ja ruohokasvillisuus on runsasta. Lampea ympäröivät metsät ovat tyypiltään lehtoa ja lehtokorpea. Länsipuolella puusto on varttunutta koivua, kun taas etelä- ja itäpuolella kasvaa järeää kuusta. Metsät ovat luonnontilaisen kaltaisia. Hieman kauempana on juuri tehty koneellisia harvennushakkuita. Lammen vesi on maitokahvin ruskeaa.

Lammen ja tehdastien välisessä metsässä kasvaa siellä täällä runsaskasvustoisesti lehtopalsamia. Komeasti kukkiva laji on rauhoitettu Pohjois-Suomessa, mutta se ei ole uhanalainen valtakunnallisesti tai maakunnallisesti Pohjois-Savossa.

Keskustellaan

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteystiedot
medialle

Finnpulp

Martti Fredrikson
toimitusjohtaja
martti.fredrikson@finnpulp.fi

Tehdashanke

Timo Piilonen
johtaja
timo.piilonen@finnpulp.fi