Ajatuksia asukaskyselyn tuloksista ja pienryhmien tapaamisesta

Ei kommentteja

Parin viimeisen viikon aikana olemme ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) koonneet tietoa asukkaiden ja muiden sidosryhmien näkemyksistä. Tavoitteenamme on ollut saada mahdollisimman kattava käsitys niin lähialueen asukkaiden kuin muidenkin hankkeesta kiinnostuneiden mielipiteistä, jotta voimme arvioida hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen.  Tietoa olemme keränneet niin nettipohjaisella kuin postitse lähetetyllä kyselyllä. Lisäksi järjestimme Sorsasalon lähiympäristössä yhteensä kolme keskustelutilaisuutta.

Kyselyaineistoa keräsimme lähettämällä kyselylomakkeen noin 500 Sorsasalon ja sen lähialueiden kotitalouteen. Lisäksi kaikilla hankkeesta kiinnostuneilla oli mahdollisuus vastata samaan kyselyyn netin kautta. Vastauksia saimme yhteensä 330, joista noin puolet oli jätetty nettilomakkeella. Kyselyllä kartoitettiin muun muassa vastaajien suhtautumista hankkeeseen, alueen nykyistä käyttöä sekä hankkeeseen liittyviä pelkoja ja toiveita. Tulokset tullaan raportoimaan YVA-selostuksessa.

Viikolla 36 järjestimme Vuorelan Kunnonpaikassa kolme keskustelutilaisuutta: yhden asukas- ja kyläyhdistyksille, toisen lähialueen asukkaille sekä kolmannen kuntien virkamiehille ja lähialueen eri yrityksille.  Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 50 henkilöä. Keskustelutilaisuuksien tarkoituksena oli, että kaikki keskeiset osallisryhmät tulevat kuulluiksi ja kuunnelluiksi, ja kaikki alueen ihmisillä oleva hiljainen tieto saadaan kerätyksi.  Tilaisuudessa kerroimme aluksi yleisesti hankkeesta ja alustimme keskustelua esittelemällä alustavia kyselytuloksia. Tämän jälkeen osallistujat kertoivat omia näkemyksiään ja keskustelivat hankkeeseen liittyvistä toiveista ja uhkakuvista. Kaiken kaikkiaan keskustelu oli rakentavaa ja saimme paljon tietoa arviointityömme tueksi. Yleisesti keskustelutilaisuuksia pidettiin hyvinä ja tarpeellisina.

Seuraavassa on koottuna joitakin keskeisiä asioita, jotka tulivat esiin keskustelutilaisuuksissa.  

Asukkaiden huolista rakentavaan vuoropuheluun

Keskustelutilaisuuksissa tuotiin suurimpina huolina esiin hankkeen mahdolliset melu-, ilma- ja hajupäästöt sekä eri tavoin ilmenevät vesistöpäästöt. Myös kuljetusten kasvun myötä lisääntyvä liikenne, erilaiset onnettomuusriskit, sekä asuntojen arvon mahdollinen heikkeneminen tuotiin vahvasti esiin. Näihin huoliin vaikutusten arvioinnissa pyritään vastaamaan realistisesti.

Asukkaat toivat myös esiin, että he ovat saaneet tietoja hankkeesta liian myöhään erityisesti hankealueen maankäytön osalta. Alueen asukkaat kritisoivat maankäytön toteuttamista kuntien rajalla. Keskusteluissa tuotiin esiin, että aikanaan Savon Sellun tehtaat ja muu teollisuus on sijoitettu kauemmaksi Kuopion keskusta-asutuksesta. Nykyisin kuitenkin asutusalueet niin Kuopion kuin Siilinjärven puolella ovat laajenneet lähemmäksi Sorsasalon teollisuusaluetta. Alueen maankäyttöön liittyykin monia ristiriitaisia näkemyksiä ja toiveita.

Kuntien rajalla sijaitsevat hankkeet ovat usein haastavia kohteita. Naapurikunnissa maankäytön suunnittelua on saatettu vuosikymmenten ajan toteuttaa erilaisin tavoittein, jolloin suunnittelu törmää usein konkreettisesti ristiriitoihin kuntien välisellä rajalla. Tämä sama seikka korostuu myös Finnpulpin hankkeessa, kun suurta havusellutehdasta suunnitellaan nyt Kuopion ja Siilinjärven kuntien rajalle. Toisaalta keskusteluissa esiin tulleet kriittisetkin asenteet ovat tulkittavissa ja ymmärrettävissä osittain juuri alueen historiallisten vaiheiden vuoksi.

Finnpulpin tiedottaminen hankkeen julkitulon jälkeen koettiin avoimeksi. Jatkossa toivottiin tiivistä vuoropuhelua hankkeen suunnittelussa sekä avoimuutta ja selkeitä pelisääntöjä kaikessa muussakin alueen maankäytön suunnittelussa. Lisäksi pidettiin tärkeänä saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia vahingon kärsijöille tarjotaan syntyvien haittojen lieventämiseksi tai kompensoimiseksi.

Vaikka kriittisten mielipiteiden taustalla on yleisesti hyväksyttäviä arvoja ja asenteita, ei pelkkään hankkeen vastustamiseen kannata kuitenkaan lukkiutua. Rakentava yhteistyö ja osallistuminen suunnitelmien kehittämiseen, vaikka hanketta sinänsä vastustettaisiin, voi lopulta antaa paremman tuloksen hankkeelle. Tällöin myös paikallisten asukkaiden voi olla helpompi elää mahdollisesti toteutuvan hankkeen kanssa, kun heitä on kuultu ja heidän näkemyksensä otettu huomioon. Hankkeen suunnittelussa onkin tärkeää toimia siten, ettei mikään yksittäinen taho joutuisi kohtuuttomasti kärsimään hankkeen aiheuttaman taloudellisen tai asumisympäristön heikkenemisen vuoksi. 

Asukkaiden luottamusta vahvistavan suunnittelun on kaikissa suunnittelun ja mahdollisen toiminnan vaiheissa oltava avointa ja eri näkökulmat huomioon ottavaa. Hankkeen on perusteltua tavoitella luottamusta ja mahdollisimman laajaa sosiaalista hyväksyntää. Hyväksynnän saavuttamisesta käytetään käsitettä sosiaalinen toimilupa. Avoimella vuoropuhelulla on mahdollista ajan myötä voittaa hankkeen osapuolten keskinäinen luottamus. Sosiaaliseen toimilupaan tähtäävä työ alkaa hankkeen suunnitteluvaiheessa, ja avoin yhteistyö jatkuu koko toiminnan elinkaaren ajan.

Keskustellaan

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteystiedot
medialle

Finnpulp

Martti Fredrikson
toimitusjohtaja
martti.fredrikson@finnpulp.fi

Tehdashanke

Timo Piilonen
johtaja
timo.piilonen@finnpulp.fi