Maisematutkijan matkassa

Ei kommentteja

Heinäkuisena sunnuntai-iltana lähden kesäiselle maastokäynnille Pohjois-Savon järviseudulle. Matkan tarkoituksena on perehtyä Sorsasaloon suunnitellun havusellutehtaan hankealueen maisemaan ja kaupunkikuvaan sekä täydentää YVA-menettelyn maisemavaikutusten arviointiosuutta. Tavoitteena on myös ottaa valokuvia kuvasovitteiden laadintaa varten. Olen jo aiemmin käynyt läpi aluetta koskevia karttoja, inventointeja ja selvityksiä saadakseni tuntumaa alueen maiseman luonteesta, sekä tietysti tehnyt virtuaalimaastokäyntejä internetin karttaohjelmien avulla.

Nyt olen kuitenkin Pohjois-Savossa enkä virtuaalikarttojen äärellä. Aluksi ajan Siilinjärveltä etelään Kuopion puolelle ja suoraan hienoimpaan mahdolliseen kohteeseen eli Puijolle. Puijo löytyykin mukavan helposti – näkyyhän se maamerkkinä jo lentokentältä kaupunkiin tullessa. Nousen hissillä tornin huipulle ja ihastelen ympäröiviä, joka suuntaan esteettä avautuvia näkymiä ilta-auringossa. Kuopio on yli 100 000 asukkaan nopeasti kasvava kaupunki ja seutunsa keskus, ja paljon näyttää olevan rakenteilla ylhäältä tornista katsottuna. Pääsääntöisesti näköalatornista avautuvaa maisemaa hallitsevat kuitenkin kumpuilevat metsäselänteet ja järvenselät, joita täplittävät erikokoiset saaret, kuin kakkupalat teräksisellä tarjottimella. Täällä näyttää olevan helppoa asua keskustan tuntumassa ja luonnonläheisesti. Tarkkailen tornista vielä Sorsasalon suuntaa, jossa Savon Sellun tehdas sijaitsee. Finnpulpin tehdas sijoittuisi tornista katsottuna Savon Sellun laitosten vasemmalle puolelle. Sorsasalon ranta näyttää täältä katsottuna metsäiseltä.

Illalla käyn tutkimassa maastoa ja näkymiä vielä Kelloniemessä ja Kettulanlahdessa, joiden suunnalta avautuu pitkiä näkymiä Sorsasaloon. Pistäydyn myös Iso-Valkeisen rannalla ja Päivärannantiellä. Ilta-aurinko paistaa juuri sopivasta suunnasta Sorsasalon eteläosan valokuvaamisen kannalta, ja Kelloselän pinnalla on utua. Ennen majoituspaikkaan suuntaamista ajan vielä valtatien varteen tarkastelemaan Sorsasaloa, ja lopuksi pyörähdän Kuopion keskustassa ja kävelen rannan tuntumassa matkustajasatamasta Maljalahteen. Totean, että kaupungin keskusta ei ole Sorsasalon lähimaisemaa, eikä tänne näy tai kuulu nykyinen Savon Sellun laitos. On kaunista, hiljaista, valoisaa ja kylmää – tyypillinen suomalainen kesäilta.

Kuva 1. Näkymä Kellolahdelta.

Kuva 2. Näkymä Kuopion keskustasta.

Aamulla suuntaan Sorsasaloon ja Siilinjärvelle tutkimaan näkymiä hankealueelle. Tutkailen maisemia Virtasalmen pohjoispuolella ja pysähdyn valokuvaamaan ympäristöä mm. Halmejoen venevalkamasta. Alue on osa melontareittiä, ja lähistöllä on luontopolku sekä sotahistoriallisia muistomerkkejä; juuri tänään ei kuitenkaan näytä olevan muita liikkujia paikalla. Täältä käsin Sorsasalo näyttäytyy metsäisenä saarena, mutta teollisuudesta kertoo Savon Sellun piipusta nouseva vesihöyry. Katselukulmasta riippuen myös uusi laitos näkyisi tänne selkeästi, muuttaen näkymiä nykyistä teollisemmaksi. Pohdin, että yksittäisen asukkaan näkökulmasta muutos voi olla varsin suuri.

Jatkan matkaa Ranta-Toivalan suuntaan ja ihastelen pitkiä näkymiä kumpuilevassa maastossa – maastonmuodot ovat täällä todella vaihtelevia, ja viljelysmaisemaa on myös selänteiden lakialueilla ja ylärinteillä. Otan valokuvia vielä Ranta-Toivalan kärjestä, johon yleinen tie päättyy. Ympäristö on kuvauksellista kulttuurimaisemaa, ja rantaan näkyy Sorsasalosta ainoastaan hienoinen savuvana taivaalla saarten takana. Ranta-Toivalasta suuntaan Siilinjärven Vuorelaan, jossa melko pienellä alueella sijaitsee useampia uimarantoja ja venevalkamia, kerrostalo- ja pientaloaluetta, koulu ja iso kylpylähotelli. Uimarannoilla ja venevalkamissa on liikkeellä muutamia perheitä ja veneiden kanssa puuhailevia; koulun kentällä pelaillaan palloa. Vapaa-ajanviettomahdollisuudet vaikuttavat täällä varsin hyviltä. Uusi laitos tulisi täältä tarkasteltuna varsin selkeästi näkyviin, mutta pohdin, että katselusuunnat rannoilta etelälounaaseen ja länteen säilyvät ennallaan luontopainotteisina.

Kuva 3. Näkymä Halmejoelta.

Kuva 4. Näkymä lentokoneesta.

Vuorelasta ajan varsinaiselle hankealueelle, jossa maastoa onkin jo muokattu. Avoimilla louhekentillä lentelee lokkeja, jotka selvästi haluavat minut pois reviiriltään. Nappaan muutaman kuvan, ajan alueen ympäri ja jatkan matkaa Sorsasalon länsipuolelle. Sieltä suuntaan Päivärannan vehreälle pientaloalueelle ja venesatamaan ottamaan kuvia ja tarkastelemaan maisemaa, jonka jälkeen pyörähdän vielä Kuopion keskustassa ennen paluuta lentokentälle. Koneen noustessa katselen vielä maisemakuvaa järvenselkineen ja metsäisine saarineen – tämän alueen maisemallinen luonne ja ilme tuntuu vahvalta, eikä mittavakaan teollisuushanke sen perusteita ratkaisevasti muuta.

Kun olen takaisin toimistolla, puran kameroista ja puhelimesta sadat valokuvat tietokoneelle, käyn läpi ajoreittiä sekä näkymäsuuntia ja karttamerkintöjäni, ja alan kirjoittaa alustavia havaintoja maastokäynnistä. Keväällä laaditussa YVA-ohjelmassa on jo kirjoitettu alueen maiseman luonteesta ja arvoista sekä arvioinnin menetelmistä. Seuraavaksi olisi tarkoitus kuvata hankkeen aiheuttamat maisemalliset vaikutukset tekstiluonnoksena YVA-selostusta varten. Pohdin, että tämä on järkevää tehdä alueittain, sillä alueella on varsin paljon luonteeltaan erilaisia miljöitä. Pohdin myös sopivia valokuvia havainnekuvien pohjaksi – tämäkin on tärkeä osa vaikutusten arviointia.

Keskustellaan

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteystiedot
medialle

Finnpulp

Martti Fredrikson
toimitusjohtaja
martti.fredrikson@finnpulp.fi

Tehdashanke

Timo Piilonen
johtaja
timo.piilonen@finnpulp.fi