Hakkuiden lisääminen on mahdollista ekologisesti kestävästi

2 kommenttia

Suomessa hakataan metsiä selvästi vähemmän kuin mitä puusto kasvaa. Metsiin kertyy vuosi vuodelta lisää puuvarantoa. Tilastojen valossa metsissä on kiistatta potentiaalia mittaviinkin lisähakkuisiin.  Kasvavien hakkuiden jäljet tulevat kuitenkin vääjäämättä näkymään metsäluonnossa ja maisemissa. Kotimaisen puun käytön lisääminen voi silti koitua hyödyksemme niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin.  

Puu on Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara. Metsät ja puubiomassa ovat perusta biotaloutemme kasvulle. Maahamme rakenteilla oleville, uusille biojalostamoille tarvitaan jopa 15 milj. m3/v puuta. Määrä voi olla  enemmänkin, jos kaikki julkisuudessa olevat investointisuunnitelmat toteutetaan.

Biotalousbuumin tuoman puun lisätarpeen kattaminen kotimaisella puulla on suomalaisittain asiaa katsoen sosiaalisesti ja taloudellisesti ilman muuta kestävämpää kuin puun tuonti. Se tuo metsätalouden sekä puunhankinnan eurot ja työpaikat kerrannaisvaikutuksineen kotimaan talouksiin.  

Puuntuotannon tehostaminen on patenttikeino parantaa pitkäjänteisesti hakkuiden ekologista kestävyyttä ja sosiaalista hyväksyttävyyttä. Jos pystyisimme tuottamaan talousmetsissä puuta hehtaarilla enemmän kuin nyt, puuta saataisiin hakkuissa lisää kasvattamatta hakkuupinta-aloja. Tämä tarkoittaa enemmän motteja samalta kokonaishakkuualalta, tai vastaavasti samaa määrää motteja pienemmältä hakkuualalta.

Pitkän tähtäimen keinoja puuston kasvun lisäämiseen löytyy. Niihin kuuluvat viljelymateriaalin valinta, metsälannoitus ja erityisesti taimikoiden hoidon tehostaminen.
Nykymetsätalouden haitalliset vaikutukset liittyvät enemmän hakkuualaan kuin hakkuiden mottimääriin, vahvat positiiviset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset puolestaan mottimääriin. Kestävien hakkuumahdollisuuksien kasvattaminen puuntuotantoa tehostamalla antaisi samalla tilaa metsän eri tavoitteiden ja käyttömuotojen yhteensovittamiselle.

Mielenkiintoinen näkökulma metsätalouden ekologiseen kestävyyteen on globaali biodiversiteettikato. Sen pääsyy on ihmisen aiheuttama maapallon ilmastonmuutos. Biodiversiteettikatoa hillitään parhaiten hidastamalla tai mieluiten pysäyttämällä ilmaston lämpeneminen. Kaikki se, mitä voimme tehdä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi, on hyväksi ekologisen kestävyyden kannalta.

Biotalouden kantava idea on korvata kasvihuonekaasuja tuottavaa fossiilisten luonnonvarojen käyttöä uusiutuvilla luonnonvaroilla, Suomessa erityisesti puulla. Puubiomassasta tuotetaan biojalostamoissa paljolti öljystä ja muista fossiilisista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden korvaajia sekä uusiutuvaa energiaa. Monet puutuoteteollisuuden tuotteet puolestaan sitovat hiiltä pitkäaikaisesti – esimerkiksi puurakennukset ja huonekalut. Hakkuualojen uudet puusukupolvet imevät ilmasta suuret määrät hiiltä. Näin hakkuiden lisääminen sataa suuressa kuvassa myös ekologisen kestävyyden laariin; ilmastonmuutosta ja siten globaalia biodiversiteettikatoa hilliten.    

Metsätalouden kestävyyden tarkastelu on kestävää vain pitkän aikajänteen katsannolla. Puuston poistuma (hakkuut + luonnonpoistuma, eli puiden kuoleminen metsissä) on Suomessa ollut puuston kasvua pienempi jo vuosikymmenet. Puuntuotannon kestävyyden kannalta ei olisi mikään ongelma, vaikka puuta hakattaisiin pari vuosikymmentä kasvua enemmänkin.  

Metsien ikärakenteen painottuessa vanhoihin puustoihin, on metsätaloudellisesti järkevää hakata kasvua enemmän – ennen kuin puiden kasvu ikääntyessä hiipuu ja puut lopulta kuolevat sekä lahoavat kasvihuonekaasujakin päästäen. Puolestaan silloin, kun nuoret ja vielä ”hakkuuraa’at” ikäluokat ovat metsässä vallitsevia, kestävä hakkuutaso on puuston kasvua alhaisempi – kuten on ollut viime vuosikymmeninä.

Suomessa puuston poistuma oli kokonaiskasvua suurempi vuosikausia 1950- ja 1960-luvuilla. Nykymetsien valtaisasta hiilinielusta saamme kiittää takavuosikymmenten hakkuita sekä hakkuualojen uudistamista ja muuta puuntuotannon tehostamista. Niiden ansiosta meillä on nyt hyvät mahdollisuudet edistää biotalouden päämääriä lisäämällä kotimaisen puun käyttöä.  

Hakkuiden lisääminen merkittävästi Suomen metsissä on mahdollista vaikka heti. Puuntuotannon edelleen tehostaminen turvaa metsätalouden kestävyyden pitkässä sihdissä lisääntyvien hakkuiden biotaloudessa.

Jyrki Kangas, metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto

 

Kirjoittaja Jyrki Kangas on metsäntutkija ja maatalous-metsätieteiden tohtori,
joka toimii metsäbiotalouden professorina Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

Keskustellaan

2 kommenttia

Kommentoinut Mikko Tiirola |

Biotalousprofessori puhuu asiaa. Museoimalla ei elasteta maailmaa eikä Suomen taloutta. Nyt on semmoiset ajurit, että uusia investointeja ja ryskettä metsiin. Ympäristöhallinnon keräämien luontotietojen saaminen metsänomistajien käyttöön olisi avain talousmetsien biodiversiteetin kustannustehokkaaseen hoitamiseen.

Kommentoinut Risto |

Biotalousprofessorilta järkeviä sanoja.
Mutta kuinka saada esimerkiksi ikääntyneet metsänomistajat tekemään pääte- tai harvennushakkuita?
Keinona voisi olla se, että koululuokat ottaisivat oman "kummimetsän" jossa he kävisivät tekemässä esimerkiksi heinimistä ja vähän ikää lisää saatuaan myös kevyintä raivausta.
Näin saataisiin vanhuksille luottamus siihen, että metsän kasvulle luodaan edellytyksiä, jonka lisäksi lapset ja nuoret oppisivat sen, millä jaloilla Suomi seisoo.
On varmasti paljonkin iäkkäitä metsänomistajia, jotka lahjoittaisivat rahaa koululuokkien retkikassaan.
Kysymyksessä on "winn-winn" -tilanne, jos maamme hallitus luo vielä lain mukaiset edellytykset tälle.
Itse olisin valmis lähtemään kehitystyöhön tämän asian eteen.
Metsät kasvaisivat kuitupuuta ja myöhemmin korkealaatuista tukkipuuta (lisäksi kuitua) ja Suomi seisoisi tukevammin "puujalallaan".

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteystiedot
medialle

Finnpulp

Martti Fredrikson
toimitusjohtaja
martti.fredrikson(a)finnpulp.fi

Tehdashanke

Timo Piilonen
johtaja
timo.piilonen(a)finnpulp.fi

Viestintä

Brand Agency Punda.
Ratakatu 1 B A 3 00120, Helsinki
Tel. +358 40 831 5996
info(a)punda.fi