Finnpulpista ympäristövastuullinen metsien suojelija?

Ei kommentteja

Finnpulpin suunnittelema biotuotetehdas on erittäin merkittävä investointi niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Valmistuttuaan siitä tulisi Suomen suurin havusellutehdas. Uusia suuria tehdashankkeita tai vanhojen tehtaiden laajennuksia on Kuopion lisäksi vireillä ainakin Äänekoskella, Varkaudessa, Kuusankoskella, Kainuussa ja Kemijärvellä. Lisäksi käynnissä ja suunnitteilla on useita pienempiä puuenergiahankkeita.

Toteutuessaan nämä hankkeet lisäisivät työllisyyttä ja tukisivat niin vientiä kuin aluetaloutta. Samalla ne lisäisivät merkittävästi myös kotimaisen puun käyttöä. Metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas arvioi, että rakenteilla oleville uusille biojalostamoille tarvitaan jopa 15 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa, tai enemmänkin, mikäli kaikki investointisuunnitelmat toteutuvat. Yksin Finnpulpin tehdas tulisi käyttämään 6,7 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Hakkuumääräarvio jää Finnpulpin ympäristövaikutusten arviointiselvityksen mukaan vain niukalti pienemmäksi kuin havukuitupuun kestävä hakkuumäärä koko Suomessa. Tähän arvioon ei ole kuitenkaan laskettu mukaan Kainuun ja Kemijärven hankkeita.

Ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan hankkeiden toteuttaminen kestävyyden rajoissa vaatii metsänhoidon aktivointia. Kansallisessa metsästrategiassa onkin suunnitteilla useita tähän tähtääviä toimenpiteitä. Puuta on tarkoitus saada markkinoille muun muassa tarjoamalla sähköisiä tietopalveluja, kehittämällä talousmetsien luonnonhoitoa ja luomalla kannustinjärjestelmä metsätilojen sukupolvenvaihdoksille. Vasta tulevaisuudessa kuitenkin nähdään, kuinka hyvin ne purevat ja saadaanko puu liikkumaan myös käytännössä.

Vaikka Suomen metsät yhteenlaskettuna kestäisivät lisääntyneet hakkuut, voivat hakkuut kuitenkin paikoitellen ylittää kestävyyden rajan. Monet suunnitelluista hankkeista sijoittuvat maantieteellisesti suhteellisen lähelle toisiaan. Kuka huolehtii siitä, että kaikkien suunnitelmissa ei ole hankkia puuraaka-aineensa samoilta alueilta? Hankkeiden kokonaiskoordinaatiota ei oikeastaan tee mikään taho, vaikka sitä nimenomaan YVA-laissa edellytetään.

On myös syytä huomioida, että hakkuiden kestävyyttä arvioidaan puuntuotannollisesta näkökulmasta, mikä ei ole sama kuin ekologinen kestävyys. Lisääntyvät hakkuumäärät muuttavat metsien ikärakennetta. Metsälajien monimuotoisuuden kannalta vanhat metsät ovat avainasemassa.

Fossiilisten polttoaineiden, kivihiilen, öljyn ja turpeen, korvaaminen uusiutuvalla puulla on hyvä asia, kun uutta metsää istutetaan hakatun tilalle ja se sitoo kasvaessaan vastaavan määrän hiiltä, mitä oli hakatussa puussa. Mutta pelkän energiakäytön lisäksi puuta on syytä jättää myös korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. Korkeampi jalostusaste lisää lopputuotteen arvoa ja pitkäikäisessä käyttömuodossa, esimerkiksi puurakentamisessa tai huonekaluissa, puu myös säilyy hiilivarastona.

Huolta Finnpulpin hankkeessa ovat herättäneet myös hankkeen vesistövaikutukset. Tehdas tulee alueelle, jossa vesistökuormitusta on jo ennestään ja uuden hankkeen myötä päästöt moninkertaistuvat. Kallaveden syvänteistä löytyy myös aiempien tehtaiden vanhoja syntejä. On huolehdittava tarkkaan siitä, ettei vesistön tila heikkene eikä uusi tehdas muuta vesien liikkeitä siten, että pohjaan painunut aines lähtisi liikkeelle.

Tehtaan paikalliset ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Finnpulpin ympäristövaikutusten arvion mukaan tehdas lisää Kuopion kasvihuonekaasupäästöjä 30 % ilman, että sellunkeiton myötä vapautuva hiilidioksidi lasketaan mukaan. Toisaalta Finnpulpin tehdas korvaisi maassamme käytettyä fossiilista energiaa uusiutuvalla, mikä hillitsee ilmastonmuutosta. Sen arvioidaan lisäävän maamme uusiutuvan energian käyttöä yhden prosenttiyksikön verran, mikä auttaisi Suomea pääsemään lähemmäksi uusiutuvan energian 38 prosentin tavoitetta vuoteen 2020 mennessä (vuonna 2013 luku oli 31 %). 

Finnpulpin tehtaalla on myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia, jos ympäristö- ja yhteiskuntavastuun reunaehdot täyttyvät. Jos positiivisten vaikutusten arvioidaan ylittävän negatiiviset vaikutukset ja hanke arvioidaan yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi, olisiko kohtuutonta ajatella, että hankkeen toteutuksen myötä sen negatiivisia vaikutuksia kompensoitaisiin? Esimerkiksi vesivoimalahankkeiden osalta kompensaatiovelvoitteet ovat käytössä. Metsien lisääntyvää hakkuuta voisi kompensoida esimerkiksi suojelemalla uusia metsäalueita ja huolehtimalla näin sekä metsien monimuotoisuuden, moninaiskäytön että hiilivarastojen säilymisestä.

Krista Mikkonen, kansanedustaja, Vihreät

Kirjoittaja Krista Mikkonen on kansanedustaja (vihr.), joka valittiin Savo-Karjalan vaalipiiristä ensimmäiselle eduskuntakaudelleen vuonna 2015. Mikkonen on vahva vaikuttaja myös kuntatasolla. Hän on toiminut pitkään Joensuun kaupunginvaltuutettuna. Mikkonen panostaa eduskuntatyössään erityisesti ympäristöön, kestävään kehitykseen sekä koulutukseen ja tasa-arvoon.

Keskustellaan

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteystiedot
medialle

Finnpulp

Martti Fredrikson
toimitusjohtaja
martti.fredrikson@finnpulp.fi

Tehdashanke

Timo Piilonen
johtaja
timo.piilonen@finnpulp.fi