
Iso yhteistoimintayksikkö pitää metsätalouden eurot maakunnassa
Suomi tarvitsee lisää investointeja ja vientiä, mitä on taantumassa menetetty. Pohjois-Savossa investointien taso on 700 M€ ja vienti 900 M€ alle tason, missä olisimme, jos normaali talouskasvu olisi jatkunut vuoden 2008 jälkeen.
Finnpulpin 1,4 Mrd €:n investointi ja tulevat vientitulot pystyvät paikkaamaan suurimman osan Pohjois-Savon viennin ja investointien takamatkasta ja suuren osan myös koko Itä-Suomessa. Finnpulpin rakentaminen vastaa noin kahden vuoden teollisuuden investointimäärää Itä-Suomessa. Pohjois-Savoon siitä kohdistuu parhaimmillaan kahden rakennusvuoden aikana 440 M€ vuodessa. Rakennusaikana työllisyyden kasvu on koko maassa 5700 henkilötyövuotta. Suurin osa rakentamisen työpaikoista kohdistuu Pohjois-Savoon, koneita hankitaan myös monelta muulta alueelta.
Biotuotetehtaan pyöriessä sen talous- ja työpaikkavaikutukset leviävät puun hankinnan ja kuljetusten kautta koko Itä-Suomeen. Ramboll Oy:n tekemän vaikutusselvityksen mukaan tehtaan koko työllisyysvaikutus on 3400 henkilöä, mistä Pohjois-Savossa 1500 ja muualla Itä-Suomessa 1900. Tehdas toimii Kuopiossa, joten sen välitön työssäkäyntialue hyötyy tehtaasta 750 työpaikkaa. Pääosin metsäkoneketjuissa ja kuljetuksessa työllistyy muualla Pohjois-Savossa 750 henkeä. Tarkemmin kuvassa.
Tehtaan talousvaikutukset ovat suuret. Se lisää vientiä Pohjois-Savosta keskimääräisillä sellun hinnoilla 605 M€ vuodessa. Kasvu on koko maan teollisuuden viennistä 1 prosentti, Pohjois-Savon vienti lisääntyy 35 %. Tehtaan ansiosta BKT kasvaa Pohjois-Savossa 8 % ja koko Itä-Suomessa 4 %, koko maassakin 0,4 %. Koko tehtaan talousvaikutus on 1,2 Mrd €.
Puuta tehdas tarvitsee 6,7 milj. m3. Suomesta puuta hankitaan 5,7 milj m3. Kolmannes kuitupuusta ja purusta hankitaan Pohjois-Savosta (2,1 milj. m3) ja muualta Itä-Suomesta noin 3 milj m3. Osa kuitupuusta on harvennushakkuista ja osa päätehakkuista, lisäksi tehdas ostaa haketta. Keskimääräisillä hinnoilla puunmyyjät saavat lisää tuloja 83 M€, urakoitsijat 51 M€ ja kuljetusyritykset 29 M€ eli puunhankinnasta vuodessa 163 M€. Pohjois-Savoon puunhankinnasta saadaan tuloja 60 M€ vuodessa. Suurin osa puutuloista kohdistuu maaseutualueille ja pitää niitä elinvoimaisina.
Metsäalan ammattilaiset, Luke ja Suomen metsäkeskus, ovat laskeneet, että puu riittää Finnpulpin tehtaalle myös Äänekosken tehtaan valmistuttua. Harvennuspuun lisääntyvä kysyntä tehostaa nuorten metsien hoitoa, mikä lisää puuston kasvua ja ajan mittaan tuottaa myös enemmän tukkipuuta. Tehtaan kaikkia taloushyötyjä ei vielä voida tarkasti arvioida. Lisäksi eri sivutuotteet, biosähkö, biojalosteet ja yritysten keskinäiset synergiahyödyt tarjoavat ennalta arvaamattomia mahdollisuuksia.
Jari Jääskeläinen työskentelee aluekehityspäällikkönä Pohjois-Savon liitossa, joka toimii kansallisesti ja kansainvälisesti maakunnan asukkaiden, kuntien ja elinkeinoelämän kehittämiseksi.
Tuoreimmat kommentit
- Markku: Eteenpäin
- Petri Nieminen: Metsäteollisuus ennen ja nyt
- Ripanteri: Sorsasalon kaavasuunnitelma nähtävillä
- Risto: Hakkuiden lisääminen on mahdollista ekologisesti kestävästi
- Mikko Tiirola: Hakkuiden lisääminen on mahdollista ekologisesti kestävästi
Artikkelit
Avainsanat
asemakaava
asukaspalaute
biotalous
biotehdashanke
biotuotehanke
biotuotetehdas
digitalisoituminen
finnpulp
hakkuut
HaminaKotka
hankealue
havainnekuvat
hiilinielu
investointi
kuikkalampi
kuopio
luontoselvitys
maastokäynti
maastotyöt
maisema
maisemavaikutusten arviointi
mallinnus
metsätalous
metsäteollisuus
puuntuotanto
sellutehdas
sorsasalo
sosiaalinen toimilupa
SOVA
SVA
tehdashanke
vedenlaatu
vesistökuormitus
vesistövaikutusten arviointi
vuorovaikutus
yhteistyö
yleisötilaisuus
ympäristölupa
ympäristöluvan valmistelu
ympäristövaikutusten arviointi
ympäristövastuullisuus
yva
yva-menettely
yva-selostus
älykäs biotuotetehdas
Ladattavat materiaalit
Yhteystiedot
medialle
Finnpulp
Martti Fredrikson
toimitusjohtaja
martti.fredrikson@finnpulp.fi
Tehdashanke
Timo Piilonen
johtaja
timo.piilonen@finnpulp.fi
Keskustellaan
Ei kommentteja