Metsäkoneteknologian ratkaisut kasvaviin korjuumääriin

Ei kommentteja

Maailman metsäkoneista valtaosa valmistetaan Suomessa.  Kehittynyt metsäteollisuuden puunkorjuu ja sille asetetut kovat kustannustavoitteet ovat pitäneet meidät globaalin kehityksen kärjessä, vaikka teollisen puunkorjuun kasvun painopiste hetkeksi siirtyikin eteläisemmille alueille. Viimeaikaiset investointihankkeet Suomessa ja Ruotsissa palauttavat puunkorjuuteknologiset haasteet jälleen Pohjolaan.

Maastovauriot ovat kansainvälisestikin kiinnostava alue ja sitä tutkitaan paljon. Viimeaikaiset ruotsalaiset tutkimukset ovat todenneet suurimmaksi korjuuvaurioiden aiheuttajaksi ajokertojen määrän. Tämän johdosta yhtiöt, joilla on Ruotsissa paljon omia metsiä,  ovat alkaneet suosimaan suurempia koneita.  Sama trendi on havaittavissa myös muualla Euroopassa. Syksyllä aloitetaan yhteiseurooppalainen puunkorjuun kehitysprojekti, jossa on mukana kaikki merkittävät EU:n metsämaat ja keskeisenä teemana korjuuvauriot. Projektijohtajana on suomalainen professori Uusitalo.

Karut raudan ja rahan lait ovat voimassa myös metsäkoneteknologiassa. Metsäomistaja edellyttää kunnon hintaa myymästään puusta, korjuuyrittäjä saa tilinsä tehdyistä kuutioista tai tonneista ja puuta käyttävä teollisuus voi maksaa vain kilpailukykyisen hinnan käyttämästään puusta. Tämän johdosta korjuuteknologian valtavirta on ja tulee olemaan suomalaisissa olosuhteissa yleiskone, jolla voidaan kattaa laaja kirjo erilaisia korjuukohteita, harvennuksia ja avohakkuita. Erikoiskohteet, joista paljon puhutaan, eivät ratkaise uusien sellutehtaiden puuhuollon problematiikkaa. Vaikka toki tuovat hyvän ja merkittävän lisän puumarkkinoille.

Yleiskoneina toimivat kantavuudeltaan 12 – 14 tonnin kuormatraktorit ja niille kaatavat tavaralajimenetelmän harvesterit, jotka ovat painoltaan keskimäärin 18 – 22 tonnia. Harvesterien kuormainten ulottuvuus voi olla jopa 11 metriä, mikä mahdollistaa harvennusten tekemiseen normaaleilla ajouraväleillä. Tulevaisuudessa kuormatraktoreiden pehmeiden maiden kantavuutta parannetaan erilaisilla superkantavilla telaratkaisuilla, jotka vievät keskikokoisen kuormatraktorin suomaiden korjuukohteille. Harvesterit eivät normaalista aiheuta maastovaurioita, koska ne kulkevat ilman kuormaa. Niiden maastokelpoisuutta on helppo kuitenkin parantaa vanhalla hyvällä konstilla, eli puimalla havumatto hakkualueiden ajouralle kantavuutta parantamaan.

Erikoiskoneet, kuten tela-alustaiset ja kävelevät tai hiihtävät koneet sekä merkittävästi ammattikäyttöä pienemmät koneet soveltuvat tiettyihin erikoiskohteisiin. Joita esimerkiksi ovat erittäin pehmeät maat ja harraste- tai liitännäiselinkeinona korjattavat kohteet. Aktiivinen harrastemetsänomistaja voi saada näiden avulla hyvinkin puunsa korjattua, mutta todelliseen ammattikäyttöön niistä ei valitettavasti ole. Niiden selvä heikkous on alhainen tuottavuus ja korkeat todelliset kustannukset.

Vaikka kuormatraktoreiden peruskonstruktiot eivät ole merkittävästi muuttuneet 1980-luvun koneista, on koneiden tuottavuus noussut merkittävästi. Erityisen nopeaa kehitys on ollut harvesteriteknologiassa.  Sanotaan, että moderni pyöräalustainen harvesteri on teknisin maan päällä kulkeva laite. Tietotekniikka toi internetin ja tiedonsiirron sekä karttajärjestelmät vuosia sitten metsäkoneisiin ja koneita huolletaan etäjärjestelmien avulla. Jatkossa automatiikka tulee entisestään lisääntymään ja pilottiprojekteja kuskittomista koneista on jo ainakin suunnittelupöydillä. Tietotekniikka ja parantuneet ohjausjärjestelmät ovat nostaneet laitteiden tuottavuutta. Konetekniikka on alentanut käyttökustannuksia sekä vähentänyt merkittävästi päästöjä.  Nykyisten moottoreiden päästöt ovat vain viisi prosenttia siitä mitä ne olivat vuonna 1999.

Ympäristöasioiden merkitys on korostunut. Pariisin ilmastokokouksen linjaukset tulevat näkymään myös puunkorjuuteknologiassa. Ensimmäisenä osoituksena tästä on suomalaisen Logset Oy:n kehittämä maailman ensimmäinen hybridiharvesteri, jossa merkittävä osa koneen tehosta tuotetaan sähköhybriditeknologialla. Logsetin hybridiharvesteri on suurin, tehokkain ja ympäristöystävällisin metsäkone. Hybridiharvesteri leikkaa hiilidioksidipäästöjä perinteiseen tekniikkaan verrattuna noin kolmanneksella. Lisäksi laite käy puusta tehtyä biodieselillä.
Kun ottaa huomioon alan yleisen 95 prosentin päästöleikkauksen suhteessa entiseen ja laskee siitä vielä 33 prosenttia pois, niin voidaan todeta suomalainen metsäkoneteknologian olevan valmiina kaikkiin puunkorjuun tuomiin haasteisiin.

Kirjoittaja Jukka Kivipelto on yksi Suomen tunnetuimpia ja arvostetuimpia metsäkone-suunnittelijoita. Uransa aikana hän ollut mukana useiden kymmenten konemallien suunnittelussa. Hän toimii vaasalaisen Logsetin teknisenä johtajana.

Keskustellaan

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteystiedot
medialle

Finnpulp

Martti Fredrikson
toimitusjohtaja
martti.fredrikson@finnpulp.fi

Tehdashanke

Timo Piilonen
johtaja
timo.piilonen@finnpulp.fi