Finnpulp – yhteinen asiamme

8.7.2016 Ei kommentteja

Tästä maakunnasta on aina ymmärretty laittautua vaikuttamaan yhdessä isoihin asioihin. Niin on syytä toimia nytkin lähikuukausina Finnpulpin biotehdashankkeen varmistamiseksi maakuntaamme.

Savon Sellu, Yara ( entinen Kemira), Valion Lapinlahden tehtaat, sahat, sellu-, ja paperitehtaat , teknologia-, ja energiateollisuutemme ovat tarvinneet laajaa maakunnallista vaikuttamista syntyäkseen. Aina keskeisin rooli on ollut ja on kyvykkäillä yritysjohtajilla, omistajilla, sekä periksi antamattomilla suurprojektien edistäjillä.

Useat tuotannolliset yritykset ovat sijoittuneet maakuntamme runsaiden raaka-ainevarantojen keskellä. Luonnonvaramme tarjoavat edelleen meille suurimman mahdollisuuden pärjätä pysyvästi. Tarvitsemme hyödyntää kestävästi uudistuvia ja uusiutumattomia luonnonvarojamme. Niiden kestävällä käytöllä luomme työtä sekä verotuloja ja annamme mahdollisuuksia uusille sukupolville asua Pohjois-Savossa. Vain vahva elinkeinoperusta sekä yrittäminen tuottavat taloudelliset resurssit uudistuville sote-palveluillemme. Uudessa maakuntaitsehallinnossa tulee korostumaan voimakkaasti oman aktiivisuuden ja päätöksenteon merkitys maakuntien menestykselle.

Finnpulpin biotuotetehdashanke on juuri nyt suurin yhteinen asiamme. Sitä se merkitsee erityisesti jokaiselle pohjois-savolaiselle edunajajalle. Hanke on toteutuessaan maailman suurin havusellun ja mäntyöljyn tuotantoyksikkö. Toiminnan pysyvä työllisyys ja palkkatulovaikutus on mittava. Työllisyyden kokonaisvaikutukseksi arvoketjussa on laskettu 3400 henkeä, joista Pohjois-Savoon 1500 henkeä. Vuosittainen palkkatulovaikutus on noin 200 miljoonaa euroa.

Suomi tarvitsee juuri nyt kipeästi vientituloja. Kansallisen vientitulovaikutuksen kasvuksi on arvioitu noin prosentti/vuosi. Se on paljon se yhdeltä tehtaalta. Maakuntamme viennin kasvuvaikutukseksi on arvioitu jopa 35 % hyppäystä.

Mittava hanke aktivoi monin tavoin elinkeinoelämää – puunkorjuu, kuljetus, huolto – samoin kuin tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyötä. Onkin tärkeää, että niin yliopistomme, ammattikorkeakoulumme ja toisen asteen oppilaitokset hakeutuvat aktiiviseen yhteistyöhön. Tehtyjä strategioita saattaa olla tarve arvioida jopa uusiksi. Riittääkö nyt ja jatkossa Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella metsäbiotalouden mahdollisuuksiin ja haasteisiin vastaamaan yksi erinomainen ”Reijo” muutaman muun tutkijan kanssa. Olisiko aika panostaa ihan aikuisen oikeasti puuraaka-aineen uusien käyttömuotojen edistämiseen, yhdessä yritysten kanssa? Sama kysymys koskee myös toista kasvaa mahdollisuutta; elintarvikejalostusta. Maito vaikuttaa olevan liki myrkkyä ja samoin eläinrasvat monille tutkijoille. Savonia- ammattikorkeakoulu sekä toisen asteen oppilaitoksemme ovat jo hyvässä suunnassa panostaessaan hankkeissaan maitopohjaisiin innovaatioihin. Kunnianhimoa ja todellista panostamista pitää olla juuri nyt yhteisiin kasvualoihimme.

Finnpulpin merkitystä perustelee myös kansantaloutemme surkea suunta sitten vuoden 2008. Tuolloin bruttokansantuotteemme oli korkeimmillaan, nyt se on noin 5 prosenttia alle vuoden 2008 tason. Pakinoitsija Kalle Isokallio kauhistelikin tolkutonta touhua (Iltalehti 30.5. 2016) todeten, että vuodesta 2008 tähän päivään ovat julkisen sektorin menot kasvaneet 20 miljardia ja verotulot vastaavana aikana vain 5 miljardia. Siinä on selitystä valtion velkaantumiselle. Finnpulpin bruttokansantuotevaikutuksen on arvioitu olevan Pohjois-Savolle +8 % lisää.

On syytä tunnistaa, että uusi teollisuus, modernit biotuotetehtaat suunnitellaan ja toteutetaan vesistöpäätöiltään aiempaa merkittävästi pienempinä. Metsäteollisuuden vesistöpäästöjen on arvioitu vuodesta 1992 puolittuneen 70 kuutiosta/ tuotantotonni noin 33 kuutioon tuotantotonnille. Finnpulp on arvioinut pystyvänsä vielä edellistäkin liki puolta parempaan tuotantotonnia kohtaan. Niin on hyvä, sillä niin teollisuuden kuin muidenkin elinkeinojemme on kala-, ja kallavesiemme äärellä syytä tulla toimeen jatkossakin. Siihen meillä on taitoa ja tietoa käytettävänä yhä enemmän. Tahto, kohtuus ja oikea asenne ratkaisevat lopun yhteiselossamme kaikkien parhaaksi.

Jussi Huttunen
Maakuntaneuvos, Pohjois-Savon maakuntajohtaja.