Ympäristövaikutusten arviointi ja lupahakemus ovat arvokkaita yhteistyöprosesseja

Ei kommentteja

Finnpulpin ympäristölupahakemus jätettiin Aluehallintovirastolle (AVI) viime toukokuussa. Tämän jälkeen kansalaisilla ja julkisilla toimijoilla on ollut mahdollisuus antaa näkemyksensä hakemukseen, jossa lupaa on haettu Sorsasaloon sijoittuvalle sellutehtaalle jätevesilaitoksineen. Lausuntojen ja muistutusten pohjalta Finnpulp on jättänyt oman vastineensa tämän viikon alussa. Varsinaisen luvan toivotaan valmistuvan kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Ympäristölupa haetaan aina huomioiden tuotantolaitoksen mahdolliset poikkeustilanteet ja niiden vaikutukset. Tämä takaa, että niin luvassa kuin uudessa tuotantoprosessissa on huomioitu kaikki mahdolliset häiriötilanteet ennalta. Samalla taataan, ettei tuotantolaitos missään olosuhteissa vaaranna luonnon hyvinvointia ja sen monimuotoisuuden säilymistä. Vaikka toiminnan todelliset päästövaikutukset ovat lupa-arvoja alhaisemmalla tasolla, niin lupaprosessin arvo korostuu ennen kaikkea laadukkaana suunnittelutyönä, jossa useat eri viranomaiset ja asiantuntijat tekevät arvokasta yhteistyötä.

Lähialueiden asukkaille Finnpulp tuo muutosta asuinympäristöön. Heidän huolensa on inhimillinen. Metsäteollisuuden pitkät perinteet ja tuotantoteknologiakehitys yhdessä kuitenkin takaavat, että vaikka Kuopioon on suunnitteilla iso tuotantolaitos, niin sen päästöt eivät tule heikentämään ympäristöarvoja. Esimerkiksi tehtaan purkuputken sijainti vesistön virtaamien kohtauskohdassa takaa jätevesien tehokkaan sekoittumisen Kallaveteen. Näin päästöillä ei ole vaikutusta alueen juomaveden terveellisyyteen. Myös tehtaan ja jätevedenpuhdistamon välille rakennettavat 16 tunnin varoaltaat takaavat, ettei puhdistamolle missään tilanteissa johdeta sen kapasiteetin ylittävää jätevesikuormaa ja vesistökuormitukset eivät tule nousemaan poikkeustilanteissakaan.

Suomi on selluteknologian kärkimaa maailmassa. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana sellutuotannon ympäristövaikutukset ovat laskeneet murto-osaan menneestä. Esimerkiksi vesistön biologiseen hapenkulutukseen vaikuttavat päästöt ovat laskeneet muutamaan prosenttiin aikaisemmasta. Vielä 1960-luvun lopulla nämä kemiallisen metsäteollisuuden BOD7-vesistöpäästöt ylittivät 500 000 tonnia vuodessa. Tällä hetkellä ne ovat alle 8 000 tonnia vuodessa, vaikka alan tuotantomäärät ovat kaksinkertaistuneet.

Alan ja viranomaisten pitkä prosessituntemus varmistavat, että Finnpulpin tuotantolaitoksen kaikki päästöt pystytään tunnistamaan ja laskemaan ennalta. Mikään niistä ei tule aiheuttamaan ihmisille tai eliöstölle vaaraa.

Ympäristölupa on Finnpulpin hankkeen etenemiselle kriittinen vaihe. Vasta saadun luvan myötä investointikustannuksia ja käytön kannattavuutta voidaan tarkastella lopullisessa toimintaympäristössä. Luvan valmistumisen jälkeen aloitamme tiiviit sijoittajaneuvottelut ja prosessisuunnittelun, jonka tavoitellaan valmistuvan ensi vuoden aikana.

Keskustellaan

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteystiedot
medialle

Finnpulp

Martti Fredrikson
toimitusjohtaja
martti.fredrikson@finnpulp.fi

Tehdashanke

Timo Piilonen
johtaja
timo.piilonen@finnpulp.fi