Selluteollisuus osana globaalin biotalouden ekosysteemiä

30.1.2019 Ei kommentteja

Kirjoittaja: Martti Fredrikson, Finnpulp

Metsä on kasvun kehto ja luontokappaleiden koti. Toisaalta metsä puineen tarjoaa teollisuuden avulla taloudellisen perustan nykyiselle hyvinvoinnillemme. Näiden näennäisesti vastakkaisten maailmojen yhteensovittamista on maassamme harjoitettu suurella menestyksellä jo vuosisatojen ajan.

Sahatavaran ja tervan vientikauppana alkanut toiminta on kasvanut osaksi globaalia arvoketjua.
Samalla olemme onnistuneet luoneet Suomeen kilpailukykyisen bioteollisuuden alan, joka antaa
elannon merkittävälle osalle suomalaisia. Kaikki tämä hyvä on luotu kestävän kehityksen periaatteella: Suomen metsissä on puuta nykyisin enemmän kuin viimeiseen sataan vuoteen. Teollisuuden kasvun ja kestävän metsänhoidon kehitys on suomalainen menestystarina vailla vertaa.

Perusasiat ovat siis kunnossa. Mutta miten biotaloutemme, ja sen kova ydin selluteollisuus, on löytänyt paikkansa globaalissa ekosysteemissä?

Puusta jalostettu sellu on keksimisestään, 1800-luvulta saakka, ollut haluttu raaka-aine paperin ja kartongin valmistuksessa. Se antaa tuotteille lujuuden ja painettavuusominaisuudet kohtuukustannuksilla. Tämän takia siitä on tullut alan normi maailmanlaajuisesti.

Sellupohjainen kartongista valmistettu pakkauslaatikko on markkinatalouden vapaassa kilpailussa voittanut muut materiaalit ylivoimaisen hinta-laatusuhteensa avulla. Samalla näiden tuotteiden globaali voittokulku on ollut lottovoitto metsäisille maille, kuten Suomelle.

Havusellu soveltuu myös erinomaisesti pehmopaperien ja hygieniatuotteiden valmistukseen. Jokaiselle suomalaiselle havupohjainen wc-paperi on ollut itsestäänselvyys jo sukupolvien ajan. Aina emme tule ajatelleeksi, että tällainen arkinen hyödyke on monissa kehittyvissä maissa haluttu luksustuote, jonka ostamista harkitaan rahoja tarkkaan laskien.

Toimittamalla suomalaismetsien arvokasta puujalostetta kaukomaihin lisäämme työtä ja hyvinvointia täällä kotimaassa. Ja samalla autamme kehittyvien maiden kanssaihmisiä pääsemään kiinni samoihin mukavuuksiin, joista itse olemme nauttineet jo kauan. Kuka tällaista kehitystä haluaisi vastustaa?

Biotaloudessa uusiutuvat materiaalit korvaavat fossiilisten luonnonvarojen käyttöä. Viime aikoina maailmanlaajuista huomiota on herättänyt luonnossa hajoamattomista muovituotteista aiheutunut merten roskaongelma. Siitä on muodostunut yksi vakavimmista uhkista valtamerien vesiekosysteemille. Esimerkiksi kalojen tulevaisuus on monin aluein vaarassa. Biohajoavien sellupohjaisten pakkausten käytön lisääminen on yksi tehokas keino ratkaista tämä ongelma. Tässä suomalainen moderni biotuoteteollisuus on yksi globaalin ongelman ratkaisun avain. Myös tämä uusin innovaatio, pahvinen juomapullo tarvitsee syntyäkseen havusellua.

Biotalous, moderni sellun valmistus veturinaan, on tärkeä tekijä etsittäessä ratkaisuja useisiin aikamme suuriin haasteisiin. Muovin korvaamisen rinnalla, biotaloudella ja kestävällä metsätaloudella voidaan hillitä ongelmistamme suurinta, ilmaston muutosta. Hyvin hoidetut, uusiutuvat metsät ja niiden valoa saava aluskasvillisuus kasvattavat hiilinielua, samalla kun ne tuottavat uusiutuvia raaka-aineita moniin arkisiin perushyödykkeisiin.

Metsän tuotteet jalostuvat jo nyt mitä erilaisimpiin kohteisiin, kuten kirkkaisiin kalvoihin, lankoihin ja kankaisiin, terveysruokiin, lääkkeisiin ja muihin luonnon kemikaaleihin. Niistä tuotetaan biopolttoaineita, taipuisia aurinkokennoja ja kevyitä levyjä, joiden lujuus korvaa ominaisuuksillaan teräksen ja kimmoisuus kumin. Ja näiden selluprosessin mahdollistamien, puupohjaisten innovaatioiden lista vain kasvaa jatkuvasti.

Suomalaisilla on historian saatossa ollut onni myötä. Metsästä ja sen käytön osaamisesta on tullut hyvinvointimme perusta. Maailmatalouden kehittyessä olemme myös onnistuneet vakiinnuttamaan paikkamme osana monimutkaista kansainvälistä ekosysteemiä. Käsissämme ovat tulevaisuuden kestävän hyvinvointikehityksen avaimet. Käytetään ne viisaasti.