Finnpulp main image

Finnpulpin arvioidut ympäristövaikutukset

Finnpulp Oy:lle on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely), jossa on selvitetty tulevan biotuotetehtaan vaikutuksia ympäristöön. Hankkeen merkittävimmät vaikutukset liittyvät toiminnan aikaisiin vesistö-, liikenne- ja maisemavaikutuksiin.

Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi vuonna 2017 Finnpulp Oy:lle ympäristöluvan biotuotetehtaan toimintaan kattaen luvat sulfaattisellutehtaalle, kuoren kuivaus- ja kaasulaitokselle, biokaasu- ja biohiililaitokselle sekä voimalaitokselle ja jäteveden puhdistamolle. Ympäristölupaa on käsitelty Vaasan hallinto-oikeudessa sekä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Lopullista lupapäätöstä odotetaan vuoden 2019 lopulla.

Biotuotetehtaan alue Sorsasalossa
Biotuotetehdas rakennetaan Kuopion Sorsasaloon. Alueella toimii tällä hetkellä Mondin, entisen Savon Sellun aallotuskartonkitehdas.
Kartta Finnpulpin biotuotetehtaan tehdasalueesta

Vaikutukset vesistöön

Toiminnan aikana vaikutukset vesistöön ovat seurausta jäte- ja jäähdytysvesikuormituksesta, jonka vaikutukset näkyvät selvimmin purkupisteen lähialueella. Jätevettä johdetaan Kelloselälle toiminnan aikana 60 000 m3/vrk. Ympäristövaikutusraportin mukaan pitoisuusmuutokset tulevat olemaan pieniä, eikä niiden näin ollen katsota olevan merkityksellisiä veden laadun tai käyttötarkoituksen kannalta.

Kallaveden fosforikuormitus, Finnpulpin vaikutus

Fosfori graafi

Finnpulpin tehtaan fosforipäästöt tulevat olemaan noin 7 % Kallaveteen laskettavista päästöistä. Fosforia pääsee luontoon pääasiassa maa- ja metsätalouden päästöinä, yhdyskuntajätteiden muodossa, teollisuuden päästöinä ja jätevesissä. Jätevesien puhdistusmenetelmät teollisuudessa ja yhdyskuntavesien puhdistuksessa ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosina. Teollisuuden fosforipäästöt ovat pienentyneet selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suurin fosforikuormittaja Suomessa on maatalous. Näin on myös Kallaveden osalta, jonka fosforipäästöistä yli puolet syntyvät maataloudessa.

AOX-pitoisuuksia erilaisissa nesteissä

AOX graafi

AOX ilmaisee orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kokonaiskloorin määrän ja vain osa niistä on haitallista. AOX-yhdisteitä löytyy kaikesta päivittäin käyttämästämme vedestä. Selluteollisuudessa AOX-yhdisteitä syntyy valkaisuprosessissa. Sellun valkaisuprosessien kehittyminen on poistanut myrkyllisten yhdisteiden muodostumisen ja vähentänyt teollisuudenalan AOX-päästöjä merkittävästi. Myrkyllisiä vaikutuksia ei enää ole havaittu Suomessa massa- ja paperitehtaiden jätevesien purkupaikoilta (Lähde: Ympäristöhallinto 2013). Finnpulp ei tuota haitallisia AOX-yhdisteitä. Finnpulpin ympäristölupaan tutkitut AOX-päästöt näkyvät kartassa, joka avautuu alla olevasta linkistä.
Avaa karttakuva: Finnpulpin AOX-kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset talvella ja kesällä keskimäärin normaalilla vesijaksolla.

Finnpulpin ympäristöluvan vesistöpäästörajat

Fosfori: 7,3 t/vuosiAOX: 146 t/vuosiKiintoaine: 365 t/vuosiCODCr: 8760 t/vuosiTyppi: 153 t/vuosi
Jätevesien käsittely

Tuotantolaitoksella on huomioitu tarkasti ympäristölle vaarallisten aineiden käsittelyyn liittyvät erikoistilanteet. 
Kaikki prosessisäiliöt on rakennettu maata suojaavien suoja-altaiden sisään ja tuotannon satunnaispäästöt pumpataan jätevesikanaaleista takaisin prosessiin. Jätevesijärjestelmä sisältää kolme tasaus-/varoallasta, jotka häiriötilanteissa estävät jäteveden joutumisen jätevedenpuhdistamolle. Kallaveteen johdetaan kaikissa olosuhteissa ainoastaan puhdistettua vettä.

Finnpulpin jätevesi- ja tasausallasjärjestelmä

jätevesi-ja-tasausaltaat kaavio

Kaikki Finnpulpin tehtaalta tuleva jätevesi johdetaan tasausaltaisiin. Yhteen tasausaltaaseen mahtuu 8 tunnin aikana syntyvät jätevedet. Jos mittauksissa huomataan poikkeamaa, Finnpulpilla on järjestelmän ansiosta 16 h aikaa estää poikkeuksellisen jäteveden joutuminen vedenpuhdistamolle. Tehtaan hallittu alasajoaika on 3-4 h.

Vaikutukset ilmaan

Päästöt ilmaan syntyvät soodakattilassa, kuorikattilassa, meesauunissa, hajukaasukattilassa ja poikkeustilanteissa soihdussa. Savukaasut sisältävät hiilidioksidin ja vesihöyryn lisäksi hiukkasia, rikkidioksidia, haisevia rikkiyhdisteitä (TRS) ja typen oksideja. Tehtaan päästöt eivät ylitä BAT-päätelmissä (BAT = Euroopan komission paras käyttökelpoinen tekniikka) määritettyjä päästötasoja. Finnpulpin tuoma lisäys Suomen kasvihuonekaasupäästöihin on noin 0,4 % vuoden 2013 Suomen kasvihuonepäästöihin verrattuna. Eniten Finnpulpin tehtaan päästöt ilmaan vaikuttavat Kuopion kaupungin typen oksidien kokonaispäästöihin, jotka tulisivat kaksinkertaistumaan tehtaan toiminnan myötä.

Koska tehdas tuottaa bioenergiaa moninkertaisesti verrattuna fossiilisten kasvihuonekaasupäästöjen lisäykseen, arvioidaan vaikutusten olevan positiivinen ja kokonaismerkittävyyden kohtalainen. Finnpulpin toiminnan aikaiset päästöt ilmaan tulevat jäämään noin viidennekseen luvassa määriteltyihin, terveyskriteerit alittaviin päästöihin nähden.

Hiukkaspäästöt

Hiukkaspäästö graafi

Typen oksidien päästöt

Hiukkaspäästö graafi

Rikkidioksidipäästöt

Rikkidioksidi graafi
Lähteet: Kuopion kaupunki/Kuopion seudun ilmanlaatu 2017, Pöyry Oyj/YVA-selostus
Meluvaikutukset
Tehtaan merkittävimpiä melunlähteitä ympäristöön ovat pyöreän puun käsittely kuorimolla ja sellun kuivatuskoneen poistoilmapuhaltimet. Myös tehtaan raskas liikenne ja tehdasalueella lähinnä puunkäsittelyyn käytettävät työkoneet aiheuttavat melua. Sorsasalon melun nykytila koostuu pääasiassa valtatien 5 tieliikennemelusta, Savon radan raideliikennemelusta sekä Mondin (Savon Sellu) toiminnoista.

Päiväajan (klo 07-22) melumallinnuskartta. Kaikki melunlähteet. Nykytila

Finnpulp melu kartta

Päiväajan (klo 07-22) melumallinnuskartta. Kaikki melunlähteet. Finnpulpin vaikutus.

Finnpulp melu kartta

Yöajan (klo 22-07) melumallinnuskartta. Kaikki melunlähteet.
Nykytila.

Finnpulp melu kartta

Yöajan (klo 22-07) melumallinnuskartta. Kaikki melunlähteet.
Finnpulpin vaikutus.

Metsäteollisuuden ympäristövaikutukset

Puu- ja metsäteollisuus on 1970-luvulta lähtien kehittänyt toimintansa ympäristöystävällisyyttä. Tänä aikana esimerkiksi haitalliset, vesien rehevöitymistä aiheuttavat COD-päästöt ovat pudonneet murto-osaan. Metsäteollisuuden investoinnit ympäristönsuojeluun ovat noin 150 miljoonaa euroa vuosittain.

Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotantoon suhteutettu päästöjen kehitys 1992-2010

Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotanto ja jätevesikuormitus 1950–2015

Lähde: Metsäteollisuus ry

Lisätietoja
YVA-menettelystä

Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Lataa Pdf

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen liitteet

Lataa Pdf

Tutustu blogiimme

Kerromme Finnpulpin tehdashankkeen vaiheista aina ensi metreistä tehtaan käynnistymiseen saakka. Asiantuntijamme taustoittavat teksteissään hankkeen työvaiheita ja muita mielenkiintoisia havaintoja. Kommentoi kirjoituksia ja anna palautetta hankkeeseen liittyen. Siirry blogiin »

Finnpulp_blogipallo